Tommy Hicksin näky lopunajan seurakunnasta (1961)

Tässä on ainakin 50-luvulla Argentiinassa työskennelleen saarnaajan, Tommy Hicksin, erittäin mielenkiintoinen, lopunaikoja ja Kristuksen ruumista käsittelevä näky vuodelta 1961:

Saamani viesti alkoi Heinäkuun 25 päivä, noin klo 2.30 aamuyöstä, Winnipegissä, Canadassa. Olin juuri ehtinyt nukahtaa kun minulle annettiin näky ja ilmestys Jumalalta. Näky toistui samanlaisena ja erittäin yksityiskohtaisena kolme kertaa sen päivän aamun aikana. Näky kosketti ja liikutti minua niin syvästi, että se muutti täysin minun näkemykseni Kristuksen ruumiista ja viimeisten aikojen palvelutyöstä. Kaikista valtavin asia joka Jeesuksen Kristuksen seurakunnalle on koskaan annettu, on suoraan edessämme. On hyvin vaikeaa auttaa miehiä ja naisia näkemään ja ymmärtämään ne asiat joita Jumala yrittää antaa Hänen kansalleen lopun aikana.


Näky avautui eteeni sen jälkeen kun olin nukahtanut ja yhtäkkiä löysin itseni jostain hyvin kaukaisen matkan päästä. Missä minä olin, sitä en tiedä, mutta kun katselin alas maan päälle – yhtäkkiä näkökenttääni avautui koko maa – jokainen kansa, jokainen suku ja kieli tulivat minun nähtäväkseni. Idästä ja lännestä; pohjoisesta ja etelästä; ja minä pystyin tunnistamaan jokaisen maan ja monia kaupunkeja joissa olin aikaisemmin vieraillut.

Minä lähestulkoon tärisin pelosta kun katselin näkyä edessäni. Sillä hetkellä kun maapallo tuli näkyviin, sen päälle tuli salamointia ja ukkosmyrskyjä. Kun salamat välähtelivät maan päällä, minun katseeni suuntautui alaspäin. Kasvoni olivat suunnattu kohti pohjoista.

Yhtäkkiä näin jotain joka näytti jättiläiseltä – ja kun minä katselin sitä, olin hieman hämmentynyt näkemästäni. Se oli niin valtavan suuri ja mahtavan korkea; hänen jalkansa näyttivät ulottuvat Pohjoisnavalle ja hänen päänsä taas etelään; hänen kätensä olivat levitetty auki mereltä toiselle. En pystynyt ensin ymmärtämään oliko kyseessä vuori vai jättiläinen. Mutta kun katselin tätä näkymää, aloin erottamaan että tämä jättiläinen kamppaili oman elämänsä ja henkiinjäämisensä puolesta. Mutta tämä valtava keho oli peittynyt roskilla päästä varpaisiin; ajoittain jättiläinen liikutti kehoaan ikäänkuin hän yrittäisi nousta pystyyn. Kun hän pääsi pystyn niin tuhannet pienet otukset näyttivät juoksevan sitä karkuun – iljettävän näköiset otukset lähtivät jättiläistä karkuun – mutta sitten kun jättiläinen rauhottui, ne tulivat takaisin.

Yhtäkkiä tämä valtava jättiläinen nosti kätensä taivasta kohti, ja sitten hän nosti toisenkin kätensä; ja kun tämä tapahtuu, niin nämä tuhannet otukset näyttivät pakenevan jättiläistä ja ne menivät yön pimeyteen. Hitaasti tämä jättiläinen alkoi nousta – ja kun hän teki niin, hänen päänsä ja kätensä menivät pilveen. Kun hän nousi jaloilleen hän näytti puhdistautunee itsensä kaikesta roskasta ja saastasta jonka peitossa hän oli aikaisemmin ollut, ja hän alkoi kohottaa käsiään taivasta kohti ikäänkuin ylistääkseen Herraa. Ja kun hän nosti käsiään niin hän ulottautui pilviäkin kohti.



Yhtäkkiä, jokainen pilvi muuttui hopeiseksi. Tämä oli kauneinta hopeaa mitä olen koskaan nähnyt. Kun katselin tätä mahtavaa näkymää, oli se niin suurta ja ihmeellistä että en edes kyennyt ymmärtämään mitä se voisi tarkoittaa. Olin niin hämmentynyt näkemästäni että minä huusin Herran puoleen ja kysyin, “Oi, Herra, mitä tämän kaiken tarkoitus oikein on?” Ja minusta tuntui niinkuin olisin ollut Hengessä ja pystyin tuntemaan Herran läsnäolon, vaikka olinkin unessa.

Ja aivan yhtäkkiä pilvestä tuli suuria tippoja nestemmäistä valoa joka satoi tuon mahtavan jättiläisen päälle, ja erittäin hitaasti tuo jättiläinen alkoi sulamaan; ikäänkuin se olisi sulanut maahan itseensä. Ja kun hän suli, hänen koko olemuksensä näytti sulaneen koko maan päälle. Ja suuri sade alkoi tulla alas; nestemmäiset valopisarat tulvivat täyttäen maan.

Kun minä katselin tätä sulavaa jättiläistä, yhtäkkiä se muuttui miljooniksi ihmisiksi maan päällä. Kun katselin dessäni olevaa näkyä, ihmiset ympäri maailmaa nousivat seisomaan. He nostivat kätensä ilmaan ja he ylistivät Herraa.



Juuri sillä hetkellä taivaasta tuli mahtava ukkonen. Minä käänsin katseeni kohti taivasta ja yhtäkkiä näin valkoisen hahmon – kimmeltävän valkoisen – kaikista mahtavimman asian jonka olen elämäni aikana nähnyt. Minä en nähnyt kasvoja, mutta jotenkin tiesin että siinä oli Herra Jeesus Kristus. Hän nosti kätensä kohti hänen kansaansa ja maan kansoja kohti, miehiä ja naisia kohti.

Ja kun hän osoitti käsiään heitä kohti, hänen kädestään meni ihmisiin nestemäistä valoa ja valtava Jumalan voitelu tuli heidän yllensä. Ja nämä ihmiset alkoivat mennä eteenpäin Herran nimessä.

Minä en tiedä kauan katselin tätä tapahtumaa. Tuntui kuin olisi mennyt päiviä, viikkoja ja kuukausia, kun katselin Kristusta joka kohotti käsiään ihmisiä kohti. Mutta sitten tapahtui myös jotain traagista. Oli monia ihmisiä, jotka hänen nostaessa käsiänsä kieltäytyivät Jumalan voitelusta, ja Jumalan kutsusta. Minä näin miehiä ja naisia jotka olin tuntenut, ihmisiä joista olin ollut varma että varmasti he vastaisivat Jumalan kutsuun, mutta kun Hän ojensi kätensä yhtä kohtaan ja toista kohtaan, he yksinkertaisesti kumarsivat päänsä ja alkoivat peruuttaa pois päin. Ja jokainen näistä jotka menivät poispäin pää kumarassa, näyttivät menevän pimeyteen. Pimeys näytti nielevän heidät joka puolelta.



Olin hämmentynyt kun katselin tätä tapahtumaa. Mutta ne sadat tuhannet ihmiset ympäri maailmaa, jotka hän oli voidellut – Afrikassa, Aasiassa, Venäjällä, Kiinassa, Amerikassa – joka puolella maailmaa – Jumalan voitelu oli näiden ihmisten päällä kun he kulkivat eteenpäin Herran nimessä. Minä näin näiden miesten ja naisten menevän eteenpäin. He olivat ojan kaivajia, vaatteiden pesijöitä, he olivat rikkaita ihmisiä, he olivat köyhiä ihmisiä.

Minä näin ihmisiä jotka olivat halvauksen ja sairauden, ja sokeuden ja kuurouden sitomia. Kun Herra kohoitti kätensä anteekseen heille voitelunsa, he tulivat terveeksi, heidät parannettiin ja he menivät eteenpäin.

Ja tämä on se valtava ihme joka tähän liittyi; nämä ihmiset ojensivat heidän käteensä eteenpäin, aivan kuten Herra tehnyt, ja näytti siltä kuin heidän käsissään oli myös tämä sama nestemäinen tuli; kädet ojennettuina he sanoivat, “Minun sanani mukaan, tule kokonaiseksi.”



Kun nämä ihmiset jatkoivat tätä mahtavaa lopun ajan palvelutyötä, en vieläkään täysin ymmärtänyt mistä oli kyse. Silloin minä katsoin Herraa kohti ja sanoin hänelle, “Mikä on kaiken tämän tarkoitus?” Ja Hän vastasi, “Tämä on mitä minä tulen tekemään viimeisinä päivinä. Minä ennallistan kaiken sen minkä madot ja toukat ovat syöneet. Tämä minun lopunajan kansani tulee menemään eteenpäin, kuin mahtava armeija he pyyhikivät yli koko maan.”



Katselin jostain hyvin korkealta kuinka nämä ihmiset liikkuivat paikasta toiseen maan päällä. Joku saattoi olla Afrikassa ja hetkessä hänet siirrettiin Jumalan Hengessä, ehkä Venäjälle, tai Kiinaan, tai Amerikkaan, tai johonkin muualle. Sama toimi myös toiseen suuntaan; ihmiset menivät joka puolelle maailmaa tällä tavoin. Ja he tulivat läpi tulen, ruton ja nälänhädän. Tuli tai vaino eikä mikään muu näyttänyt pysäyttävän heitä.

Vihaiset ihmisjoukot tulivat heidän luoksensa miekkojen ja aseiden kanssa, mutta aivan kuten Jeesuskin, he liikkuivat väkijoukkojen lävitse ja heitä ei voitu löytää enää. Mutta he menivät eteenäpäin Herran nimessä, joka paikassa missä he kohottivat heidän kätensä sairaat parantuivat, sokeat saivat näkönsä, ilman pitkiä rukouksia.



Kun olin nähnyt tämän näyn monta kertaa, huomasin että en kertaakaan nähnyt yhtään seurakuntaa tai kuullut minkään eri kirkon suuntauksen nimeä; vaan nämä ihmiset menivät ja toimivat Taivaan Sotajoukkojen Jumalan nimissä. Halleluja!

Kun he marssivat eteenpäin, he tekivät kaiken Kristuksen lopunajan palvelustyönä. Nämä ihmiset palvelivat maanpäällä olevia ihmisjoukkoja. Kymmeniä tuhansia, jopa miljoonia, näytti tulevan Herralle Jeesukselle kun nämä ihmiset tulivat esiin ja kertoivat viestinsä Valtakunnasta – tulevavasta Valtakunnasta – tänä viimeisenä hetkenä. Tämä oli niin mahtavaa.

Jumala tulee antamaan maailmalle sellaisen näytöksen viimeisenä tuntina ettei maailma ole koskaan sellaista kokenut. Nämä miehet ja naiset kuuluvat kaikille elämänaloille. Oppiarvot eivät tarkoita mitään. Minä näin nämä työntekijät menemässä ympäri maailmaa. Kun yksi heistä näytti horjuvan ja kaatuvan, toinen tuli ja nosti hänet ylös.

Ei ollut minkäänlaista “isoa minää” ja “pientä sinää”, vaan jokainen vuori oli madallettu ja laakso oli tasoitettu, ja heillä näytti olevan yksi yhteinen asia; näistä ihmisistä näytti vuotavan ulospäin jumalallinen rakkaus, kun he tekivät työtä yhdessä, kun he elivät yhdessä. Tämä oli kaikista mahtavin asia jonka olen koskaan tuntenut. Jeesus Kristus oli heidän elämänsä teema.

Kun katselin näitä asioita taivaasta käsin, oli aikoja kuin tätä nestemmäistä valoa olisi kaadettu aivan tulvina suurien seurakuntien päälle. Ja ne seurakunnat nostivat kätensä ylös ylistääkseen Jumalaa tuntikausia ja jopa päiviä kun Jumalan Henki tuli heidän päällensä.

Jumala sanoi, “Minä vuodata Minun Henkeli kaiken lihan päälle”, ja tämä oli juuri mitä Jumala oli tekemässä; ja jokainen mies ja jokainen nainen joka sai tämän voiman ja voitelun Jumalalta; Jumalan ihmeet – sille ei ollut mitään loppua. Kuitenkin kun nämä ihmiset kulkivat maan päällä, suuri vaino näytti tulevan maan jokaiselta kolkalta.


Yhtäkkiä, kuului toinen valtava ukkosen ääni joka näytti kaikuvan ympäri maailmaa, ja minä kuulin jällleen äänen. Ääni tuntui puhuvan, Tämä on Minun kansani, tämä on Minun rakas morsiameni.” Ja kun tämä ääni puhui, katsoin maan päälle ja minä näin sen järvet ja vuoret. Haudat avattiin, ja Jumalan pyhät kaikilta aikakausilta, näyttivät kohoavan ylöspäin joka puolella maailmaa.

Kun he nousivat haudoistaan, yhtäkkiä joka suunnalta tuli ihmisiä ja ne näyttivät muotoutuvan jälleen yhteen. Kun Kristuksessa kuolleet näyttivät nousevan ensimmäisenä ylös, minun oli vaikea käsittää sitä. Se oli niin ihmeellistä; se oli niin kaukana jopa kaikesta mistä voisin edes unelmoida.

ja he ottivat tämän mahtavan jättiläisen muodon. Mutta tällä kertaa se oli erillainen. Se oli puettuna mitä kauneimpaan ja upeimpaan valkoiseen vaatteeseen. Sen vaatteet olivat vailla ryppyä tai tahraa kun ruumis alkoi muodostua yhdeksi. Kaiken ikäiset ihmiset näyttivät kokoontuvan yhteen tähän ruumiiseen, ja kun se alkoi muodostua hyvin hitaasti kasaan taivaisiin, yhtäkkiä ylhäältä taivaasta tuli Herra Jeesus – Hänestä tuli pää. Ja minä kuulin toisen ukkosen äänen senovan, “Tämä on Minun rakas morsiameni jota minä olen odottanut. Hän tulee esiin, jopa tulen koettelemana. Tämä on hän jota Minä olen rakastanut jo aikojen alussa.”

Kun katselin edelleen tätä, minun silmäni yhtäkkiä kääntyivät kauas pohjoiseen ja näin tuhoa – miehiä ja naisia tuskassa ja huutamassa, sekä tuhoutuvia rakennuksia.

Sitten kuulin neljännen äänen joka sanoi, “Nyt Minun vihani vuodatetaan maan päälle.” 

Näytti kuinka Jumalan viha olisi vuodatettu maailman joka kolkkaan ja että suuret Jumalan vihan maljat olisi kaadettu maan päälle. Minä muistan tämän niinkuin se olisi tapahtunut vain hetki sitten. Minä vapisin ja tärisin kun katselin tätä kamalaa näkyä jossa kaupungit ja kokonaiset kansakunnat tuhoutuivat.

Minä pystyin kuulla itkun ja vaikerruksen, kuulin kuinka ihmiset itkivät. He näyttivät itkevän kun he menivät luoliin, mutta luolat ja vuoret avautuivat. He hyppäsivät veteen, mutta vesi ei voinut heitä hukuttaa. Näytti ettei ollut mitään mikä olisi kyennyt tuhoamaan heidät. He halusivat ottaa oman elämänsä mutta he eivät pystyneet tehdä niin.