Maurice Sklar - Näky vuodelta 2009 - Armon porttien sulkeutuminen

Maurice Sklar

Maurice Sklarin näky armon porttien sulkeutumisesta, sekä seurakunnan ylösotosta. Jos on salaista syntielämää, niin nyt jos koska kannattaa tehdä parannus ja tulla takaisin Jumalan armon alle. Jos tätä näkyä on uskominen, niin Paavalin ensimmäisessä Korintolaiskirjeessä mainitsema viimeinen pasuuna, tarkoittaa viimeistä armon ajan pasuunaa. Olen itse sekoittanut tämän aikaisemmin ilmestyskirjassa oleviin tuomion pasuunoihin.

Katso, minä sanon teille salaisuuden: emme kaikki kuolemaan nuku, mutta kaikki me muutumme, yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasunan soidessa; sillä pasuna soi, ja kuolleet nousevat katoamattomina, ja me muutumme. Sillä tämän katoavaisen pitää pukeutuman katoamattomuuteen, ja tämän kuolevaisen pitää pukeutuman kuolemattomuuteen. Mutta kun tämä katoavainen pukeutuu katoamattomuuteen ja tämä kuolevainen pukeutuu kuolemattomuuteen, silloin toteutuu se sana, joka on kirjoitettu: "Kuolema on nielty ja voitto saatu". (1Kor 15:51-52)

Maurice Sklar

30 maaliskuu 2009

Tänä iltana minä katselin Pyhän Hengen antamaa näkyä. Minä näin kaksi massiivista portin ovea – molemmat olivat vasemmalla ja oikealla puolella maapalloa. Ne oli tehty kullasta ja niihin oli upotettu kallisarvoisia jalokiviä. Ne oli sijoitettu maapallon päälle henkimaailmassa. Toisella puolella portteja oli taivas. Meidän puoleja portteja oli maapallo joka ali aloillaan avaruudessa. Sitten minä näin mahtavan enkelin kummallakin puolella tätä porttia. Ne seisoivat siellä vartioiden tätä tietä näiden kahden ulottuvuuden välillä. Molemmilla oli käsissään suuri miekka joka oli tulessa, ja se näytti pyörivän ympäriinsä joka suuntaan, ja se ampui liekkejä joka puolelle ympärillensä. Minä olin ihmeissäni niiden kirkkaudesta ja koosta. Ne näyttivät yhtä isoilta kuin maa niiden alla. Portit olivat vielä isompia kuin nämä liekit! Molemmat porteilla olleet enkelit hohtivat kirkkaasti kuin aurinko. Taivaallisella puolella -valo virtasi kuin joki kohti maapalloa. Kun katsoin tähän kirkkaaseen valoon, minä näin Herran istumassa Hänen valtaistuimellaan hänen suuressa majesteettisuudessaan ja hänellä oli monta Kruunua Hänen päässään. Hänellä oli rautaisen tai pronssisen näköinen valtikka hänen oikeassa kädessään ja vanhanaikaisen näköinen sadonkorjuu sikli toisessa kädessään.

Yhtäkkikä minä kuulin Hänen äänensä. Se kuulosti kuin meriveden pauhulta kun hän Puhui.

Minä en ole koskaan kuullut samanlaista ääntä. Hän sanoi, ”On tullut aika sulkea armon portit maan päältä. Kansakunnat ovat hylänneet Minut ja Minun Isäni tarpeeksi pitkään. Poistakaa suojauksen peite niiden kansojen päältä jotka ovat valinneet Babylonin minun Valtakuntani sijaan. Minä en enää suojele heitä niittämästä sitä mitä he ovat kylväneet.”

Sitten kultaisten porttien molemmilla puolilla olevat enkelit alkoivat hitaasti sulkea valtavaa porttia tai. Minä huomasin että tämä oli hidas prosessi, sillä minä näin vuodenaikojen vaihtuvan maan päällä ja joitakin vuosia meni ennen kuin se oli täysin kiinni. Kun se oli kiinni, minä pystyin katsoa tarkemmin siihen valon jokeen joka virtasin maan päälle. Siinä oli jokainen siunaus ja parantava armo, anteeksianto, ehdoton agape rakkaus, ja jatkuva virta enkeleitä kantoi näitä ihmeellisiä siunauksia maan päälle. Juuri ennen kuin portit sulkeutuivat, minä kuulin Herran äänen sanovan,

Tule tänne ylös, minun morsiameni, ja pakene sitä tulevaa vihaa joka vuodatetaan maan päälle.”

Minä kuulin lähestulkoon kuurouttavan lujan taivaallisten torvien törähdyksen molemmilta näiltä enkeleiltä samanaikaisesti. Yhtäkkiä minä näin miljoonia sieluja, miljoonia ja miljoonia, nousten ylös maasta hyvin nopeasti valon välähdyksessä. Portin läpi tullut valon joki tuli heitä vastaan maan ilmakehään. Sitten valon joki käänsi suuntansa ja kaikki sielut, sekä joki itse, menivät sulkeutuvien porttien kautta pois maan päältä, takaisin taivaaseen.

Sitten minä näin kuinka portit sulkeutuivat täysin – paljon nopeampaan tahtiin nyt kun sielut maan päällä olivat menneet taivaaseen. Sitten, tuli niin pimeää että en pystynyt enää nähdä edes tähtiä. Ei ollut enää valon jokea virtaamassa maan päälle. Maapallo oli peittynyt jollain mikä näytti neon väriseltä, kuusikulmioisten palasten muodostamasta verkosta maan yläpuolella. Siitä tuli hyvin nopeasti läpinäkymätön ja en enää pystynyt näkemään maata sen alla. Siitä tuli rusehtavan värinen -niinkuin aloillaan seisova lammikko -missä meret ja maa olivat näkyneet hetkeä aikaisemmin.

Sitten, melkein yhtä nopeasti, maa oli nielaistu paksuimpaan mustaan pimeyteen jota olen koskaan nähnyt.

Se oli niinkuin musta aukko maailmankaikkeudessa. Se kaiken muun maailmankaikkeudessa näyttämään valoisalta, jos voisin kuvailla sitä jotenkin. Minusta tuntui niin toivottomalta kun näin tämän. Sitten, aivan kuten näyssä jonka näin vuonna 1985, minä alkoin kuulla miljoonien ja miljoonien sielujen kirkumista maan päältä, keiden tiesin jääneen ansaan pimeyteen joka oli alapuolellani maan päällä. Pyhä Henki puhui minulle ja sanoi, ”Tämä on tulossa nyt koko maailmaan ansaksi ja paulaksi. Niinkuin he ovat tehneet, niin heille tullaan tekemään. Niin kuin he ovat kironneet, niin heidät tullaan kiroamaan. Niinkuin he ovat tuominneet, niin heidät tullaan tuomitsemaan. Minun vihani aika tulee totisesti. Kansakunnat juovat vihan viiniä Minun maljastani, jonka minä olen sekoittanut heille. Voi! Voi! Voi maan tähden sillä hänen tuomionsa hetki on totisesti tullut! Babylon tulee nyt kaatumaan ja kuluttamaan minun vihani tulella.”

Sitten minä tajusin että nämä olivat vielä asioita jotka tulisivat tapahtumaan tulevaisuudessa. Mutta minä myös tiesin jotenkin että ne olivat lähellä. Jälleen kerran, minä näin armon portin ovien olevan vielä osittain auki. Minä tiesin että sen täytyi edustaa meidän nykyistä aikaamme. Minä olin niin helpottunut kun minä näin valon joen virtaavan jälleen maan päälle. Mutta ovet sulkeutuivat nopeasti! Ne eivät olleet täysin auki niinkuin ne olivat muutama vuosi sitten. Minä tiesin että meillä ei olisi paljon aikaa jäljellä. Herra puhui uudestaan kovalla äänellä ja voimakkaasti:

Varoita heitä! Aika on hyvin lyhyt! Teidän täytyy saarnata evankeliumia ja tehdä työtä kun on vielä päivä. Yö tulee hyvin pian, ja yksikään ihminen ei voi enää niittää armon aikana enää koskaan uudestaan. Armon ovat ovat alkaneet sulkeutua. TEE PARANNUS! TEE PARANNUS! TEE PARANNUS OI MAA, ennen kuin valon joki lopettaa virtaamisen! Sitten sinä kohtaat Minut, ei Armollisena Pelastajana, vaan koko maan Tuomarina. Kuka kuulee ja ottaa vaarin viimeisestä armon pasuunan kutsusta! Armon! Minun Henkeni ei kamppaile syntisen ihmisen kanssa ikuisesti. Tule Minun luokseni kun vielä on aikaa jäljellä. Minä olen tulossa pian Minun voittavalle Morsiamelleni. Pitäkää teidän lamppunne palamassa… Olkaa hereillä ja rukoilkaa… MINÄ OLEN ARMON OVILLA! Ne ovat sulkeutumassa nopeasti… Tulkaa Minun turvallisuuden arkkiini… Tulkaa morsius huoneeseen ja ovet menevät kiinni… MINÄ OLEN TULOSSA HAKEMAAN SINUA, MINUN RAKKAANI!!!”

Minä rukoilen että me kaikki ottaisimme vaarin Jumalan profetaalisesta varoituksesta, ja olisimme valmiita kun Hän ilmestyy hänen loisteliaalle, odottavalle morsiamelleen.

Rakastaen meidän Messiaassamme

Maurice Sklar