Henri Kanasen näky maailman luomisesta

Henri Kanasen näky maailman luomisesta

Uskon Jeesukseen Kristukseen, ja haluan nyt todistaa teille elämäni siunatuimmasta kuumeviikosta.

Olin kuusi päivää todella kovassa kuumetaudissa. Kuume nousi jopa 40,5 asteeseen. Se oli äärimmäisen kova tila, ja siihen viikkoon liittyy monia ihmeellisiä asioita, joista kerron myös muilla videoilla. Tässä haluan kuitenkin jakaa teille luomisnäyn, jonka sain Jumalalta.

Tuo kuumetauti vei minut täysin loppuun. Olin aivan uupunut, ja kuume sahasi korkealla – välillä lääkkeillä alas ja pian taas ylös. Olimme jo lähellä tilannetta, että olisi pitänyt soittaa ambulanssi.

Eräänä iltana, ehkä kolmannen tai neljännen sairauspäivän kohdalla, makasin makuuhuoneessa yksin. Olin todella heikossa kunnossa.

Yhtäkkiä silmieni eteen alkoi ilmestyä kolmiulotteinen näky – kuin 3D-esitys.

Näin, kuinka vuori alkoi nousta maan sisältä. Sen rinteiltä vyöryi kiviä, hiekkaa ja maa-ainesta, jotka tulivat ikään kuin minua kohti. Säikähdin ja avasin silmäni – olin hereillä makuuhuoneessa, kaikki oli ennallaan.

Tiesin kuitenkin, että olin valveilla ja että olin jo aiemmin tuon viikon aikana saanut nähdä ja kokea muutakin poikkeuksellista.

Suljin silmäni uudelleen – ja näky jatkui siitä, mihin se jäi.

Haluan tässä kohtaa sanoa, että olin tuolloin uskoni alkutaipaleella, toisella vuodella uskossa. Olin paljon pohtinut ja kysellyt muilta uskovilta: miten on mahdollista, että Jumala on luonut kaiken?

Olin kyllä antanut elämäni Jeesukselle, mutta tämä kysymys oli jäänyt mieleeni. Lopulta jätin sen luottamuksen varaan: että voin uskoa Jumalaan ja siihen, että Raamattu on totta.

Tämä näky saattoi olla vastaus näihin pohdintoihin.

Kun suljin silmäni, näky jatkui selkeänä ja vaiheittaisena.

Ensimmäisessä vaiheessa näin vuorten nousevan maasta. Kiviä ja maa-ainesta vyöryi alas, ja ymmärsin, että tässä muodostuvat vuoret ja kukkulat.

Seuraavaksi näin kuin korkealta ylhäältä alaspäin. Alhaalla näkyi kellertävää ja vihreää, aluksi epäselvää. Kun tarkensin katsettani, aloin nähdä liikettä – pieniä olentoja, jotka aluksi olivat sumeita, mutta vähitellen tarkentuivat.

Ymmärsin, että ne olivat eläimiä – ne liikkuivat ja juoksivat.

Sitten kuvaan ilmestyi ylhäältä suuri käsi.

Käsi teki pienen liikkeen, ja kaikki ikään kuin värähti. Maa kirkastui, siihen ilmestyi ruohoa ja kasvillisuutta, ja eläimet tulivat selkeämmiksi. Ymmärsin, että se oli Jumalan käsi.

Kolmannessa vaiheessa näin, kuinka taivaasta laskeutui spiraalin tai pyörremyrskyn kaltainen muodostelma. Sen mukana tuli erilaisia eläimiä: norsuja, kirahveja, leijonia, karhuja ja monia muita.

Ne laskeutuivat rauhallisesti alas, ja sain seurata tätä kaikkea kuin kirkasta, kolmiulotteista esitystä.

Neljännessä vaiheessa minut tempaistiin mukaan näkyyn.

Lensin ilmassa ja putosin mereen. Jäin kellumaan veden alle, kyljelleni. Meri oli aluksi täysin tyhjä, ja katselin syvyyteen.

Sitten aloin nähdä liikettä.

Aluksi en erottanut, mitä se oli, mutta vähitellen meri alkoi täyttyä elämästä: kaloista, kalaparvista, kilpikonnista, haista, valaista ja monista muista olennoista.

Sain nähdä, kuinka vedet täytettiin elämällä.

Tätä kutsun luomisnäyksi – nelivaiheiseksi, kirkkaaksi näyksi Jumalalta.

Kun tämä “esityksen” kaltainen näky päättyi, menin heti vaimoni luo ja sanoin: “Arvaa, mitä juuri tapahtui.” Kerroin hänelle, että olin nähnyt täysin kirkkaan luomisnäyn.

Ymmärrän tämän näyn myös vastauksena siihen, että olin pohtinut paljon luomista: miten Jumala on voinut luoda kaiken.

Haluan jakaa tämän näyn teille pohdittavaksi ja Jumalan sanan valossa tutkittavaksi.

Ja vielä yksi asia nousi vahvasti esiin: heikkoudessa Herra on väkevä.

Minut vietiin tuon kuuden päivän aikana täysin loppuun – 40,5 asteen kuumeessa, aivan äärirajoilla. Silti siitä tuli valtavan siunattu viikko Herran käsissä.

Elämäni kovin kuumetauti kääntyi suureksi siunaukseksi.

Tästä on nyt noin kahdeksan vuotta aikaa. En silloin uskaltanut jakaa tätä näkyä kuin pienessä piirissä, “rukouspaikka”-kokouksessa. Sen jälkeen se jäi itselleni.

Mutta nyt Herra on antanut rohkeutta jakaa näitä todistuksia.

Toivon, että tämäkin näky tuo teille lohtua, iloa ja rohkaisua.

Jaan vain sen, minkä olen itse saanut nähdä – kirkkaasti ja varmasti.

Hyvin siunattu näky.